Yleisestä perimysjärjestyksestä säädetään perintökaaressa (40/1965). Yhteensä perillisryhmiä eli parenteeleja on kolme ja ne ovat toisensa poissulkevia. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli ylemmässä parenteelissa on perillisiä, perivät he kaiken kuolinpesän omaisuuden.
Parenteelit ja perimysjärjestys
Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset, eli perittävän lapset ja lasten jälkeläiset. Perillisen lapset perivät yleisen perimysjärjestyksen mukaan kukin yhtä suuren osan perinnöstä. Mikäli lapsi on kuollut, perivät lapsen jälkeläiset tämän osansa perinnöstä sijaantuloperiaatteen mukaan.
Mikäli perittävällä ei ole rintaperillisiä, perintö jaetaan tasan perittävän vanhemmille. Jos jompikumpi vanhemmista on menehtynyt, perittävän sisarukset perivät kuolleen vanhemman osan perinnöstä. Kuolleen sisaruksen sijaan puolestaan tulevat näiden jälkeläiset. Mikäli toinen vanhemmista on kuollut eikä sisaruksia ole, perii elossa oleva vanhempi koko perinnön.
Kolmanteen parenteeliin kuuluvat perittävän isovanhemmat. Mikäli ensimmäisessä tai toisessa parenteelissa ei oli perillisiä, perintö annetaan perittävän isovanhemmille. Toisen isovanhemman ollessa kuollut perivät hänen lapsensa isovanhemman osan perinnöstä. Jos menehtyneellä isovanhemmalla ei ole lapsia, toinen isovanhempi perii koko omaisuuden tai mikäli molemmat isovanhemmat ovat kuolleet, perittävän vanhempien puolisisarukset saavat kuolleen isovanhemman osan perinnöstä.
Mikäli missään kolmesta parenteelista ei ole perillisiä, perintö menee perintökaaren säännösten mukaisesti valtiolle. Muut kuin parenteeleihin kuuluvat sukulaiset eivät yleisen perimysjärjestyksen mukaan peri.
Yleisestä järjestyksestä voidaan kuitenkin lähtökohtaisesti poiketa testamentilla sillä poikkeuksella, että rintaperillisillä on oikeus lakiosaan perinnöstä. Lakiosa on perinnön osa, jota ei voida ohittaa tai kaventaa testamentilla ja se on määrältään laskennallisesti puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta perinnöstä. Mikäli perittävällä on rintaperillisiä, ovat he siis aina oikeutettuja lakiosaan mahdollisesta testamentista ja sen sisällöstä huolimatta.
Puolison avio-oikeus
Mikäli perittävä oli naimisissa eikä hänellä ole rintaperillisiä, menee jäämistö eloon jääneelle puolisolle. Puolison oikeus perintöön sijoittuu siis ensimmäisen ja toisen parenteelin väliin. Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, paitsi mikäli rintaperilliset vaativat kuolinpesää jaettavaksi tai testamentilla määrätään toisin. Mahdollisesta vaatimuksesta huolimatta eloonjäänyt puoliso saa pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetyn asunnon irtaimistoineen.
Kaspian Law & Consulting Oy:ltä saat asiantuntevan lakimiehen avustamaan perintöoikeudellisissa asioissa.
Kaspian Law & Consulting Oy
Mannerheimintie 12 B, 00100 Helsinki
www.kaspian.fi
