PERUSTEITA LÄHESTYMISKIELLON MYÖNTÄMISEEN
Kun henkilö kokee, että hänen henkensä tai terveytensä on
todellisesti ja vakavasti uhattuna tai tietty henkilö häiritsee
toista seuraamalla tätä toistuvasti kadulla tai muualla taikka
kun joku sama henkilö toistuvasti häiritsee tekstiviesteillä
taikka soittamalla asiattomia puheluita yleensä lukuisia kertoja
päivässä päivästä toiseen, voi uhattu tai häiritty henkilö hakea
häiritsijää vastaan tuomioistuimesta lähestymiskiellon.
Yleisesti sanottuna lähestymiskielto liittyy erittäin monessa
tapauksessa päättyneeseen parisuhteeseen ja useimmissa
tapauksissa lähestymiskiellon hakijana on nainen, ja kiellon
kohteena on entinen kumppani.
Turvattomuuden tunteeseen ei aina tarvitse liittyä tapahtunutta
konkreettista väkivaltaa. Pelkkä tällaisen uhan tuntemus
hakijassa on riittävä peruste hakea lähestymiskieltoa.
Lähestymiskiellosta annetussa laissa puhutaan kiellon
määräämisen edellytysten arviointikohdassa, että on otettava
huomioon asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet ja jo
tapahtuneen rikoksen tai häirinnän laatu ja sen toistuvuus sekä
todennäköisyys, että häirintä jatkuu.
Näin ollen siis edellytetään häirinnän tai uhan toistuvuutta tai
sellaisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa.
Jos on ymmärrettävä yleisellä elämänkokemuksella, että
uhkaavan henkilön sanoja ei ole otettava todesta, jos
sanamuoto ilmaisee sen, ei lähestymiskiellon hakemisella ole
menestymisen mahdollisuuksia. Samoin hakemus ei menesty,
mikäli uhka tai häirintä ei ole jatkuvaa, vaan sellainen on
todistettavasti tapahtunut vain yhden kerran.
Häirintä ja uhkaukset ja niiden toistuvuus on aina pystyttävä
todistamaan. Todistamiskeinoista yleisimpiä lienevät
vastaanottajan puhelimeen tulleet tekstiviestit. Myös
puhelimeen jääneet puhelintiedot osoittavat soittojen määrän
ja keston. Häirinnäksi riittää myös, että soittaja soittaa tiheästi
– usein eri vuorokauden aikoina – mutta sulkee puhelimen kun
vastaaja on vastannut.
Kieltoon määrätty henkilö ei saa ottaa yhteyttä eikä tavata
kiellon hakenutta henkilöä samoin kun kiellon kohde ei saa
edes seurata tai tarkkailla kiellon hakijaa.
Lähestymiskiellon pisin voimassaoloaika on yksi vuosi, minkä
jälkeen se voidaan tuomioistuimessa uudistaa.
Toimistomme on hoitanut menestyksellä useita
lähestymiskielto-oikeudenkäyntejä ja neuvomme mielellämme
asiakkaita näiden asioiden hoitamisessa.
Kaspian Law & Consulting Oy
Mannerheimintie 12 B, 00100 Helsinki
www.kaspian.fi
Tervetuloa!
