Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

4.5.2022

Lapsen vanhempien parisuhteen purkautuessa tulee eteen tilanne, jossa on päätettävä miten se vanhempi, joka ei enää asu samassa ruokakunnassa tapaa lasta. Tähän antaa neuvoja laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1983/361).

Lain 1 § määrittää, että lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Tämä tarkoittaa, että on vanhempien tehtävä taata ja turvata, että lapsi saa tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu ( ”etävanhempaa”).
On merkille pantavaa, että laki lähtee koko ajan lapsen näkökulmasta, siitä, mikä on lapselle parasta ja mikä on lapsen etu. Tämä on tietenkin hyvä asia, mutta tämä jättää myös tiettyjä epäkohtia.

Lain 2 § määrittää, että lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Edelleen sama 2 § säätää, että vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu.

Näiltä osin on huomattava se, että laki ei velvoita lasta tapaamaan etävanhempaa. Useasta seikasta johtuen lapsi voi vastustaa etävanhemman tapaamisia.
Samoin on tilanne, jos vanhempi, jonka luona lapsi asuu ( ”lähivanhempi”), ei aktiivisesti myötävaikuta siihen, että lapsi ja etävanhempi tapaavat.
On ymmärrettävää, että lasta ei voi pakottaa tapaamaan etävanhempaa, jos hän selkeästi vastustaa sitä.

Laki ei takaa lapselle velvollisuutta tavata etävanhempaa, eikä laki myöskään turvaa etävanhemman oikeutta edellyttää lapsen tapaamista.
Erityisiä ongelmia voi syntyä siinä vaiheessa, kun lapsi on teini-iän kynnyksellä ja hänelle on kehittynyt oma tahto ja tietoisuus. Lapsen kieltäytyessä järjestelmällisesti tapaamasta etävanhempaa voivat välit tähän pikemminkin huonontua pakottamisen tai painostuksen seurauksena enemmän kuin lujittua etävanhempaan.
Kuitenkin lapsen tasapainoisen kasvamisen ja kehityksen kannalta on tärkeää, että hän pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa ja saa heiltä aikuisen esimerkkiä. Tämä on lain henki, mutta se ei sittenkään aina toteudu.

Vanhempien eripuraiset välit saattavat heijastua lähivanhemman toimintaan siten, että hän jopa
aktiivisesti pyrkii vieraannuttamaan lapsen etävanhemmasta. Vieraantumista tapahtuu sitä nopeammin, mitä nuorempi lapsi on ja mitä vähemmän hän on tavannut etävanhempaa.

Ennen kuin asia menee oikeudessa varsinaiseen pääkäsittelyyn, pyritään vanhempien välillä
neuvotteluratkaisuun sovitteluistunnoissa. On perusteltua, että jo näissä istunnoissa asiakas ottaa itselleen avustajan ajaakseen itselleen suotuista lopputulosta.

Meillä Kaspian Law & Consulting Oy:ssä on usean vuoden monipuolinen kokemus lapsen tapaamisia koskevien asioiden hoitamisessa. Voit sen vuoksi kääntyä luottamuksella toimistomme puoleen, ja avustamme sinua vanhempien välisestä neuvottelusta alkaen ja päättyen asian mahdolliseen oikeuskäsittelyyn.

 

Kaspian Law & Consulting Oy
Mannerheimintie 12 B – 00100 Helsinki
www.kaspian.fi

 

 

Seuraa meitä somessa

Artikkelit